Kun kansakoulu päättyi, vedettiin haalarit päälle

Jaa tämä:

Mujusen Hannu on maalannut 56 vuotta

Kun toholampilainen Hannu Mujunen sai vuoden 1960 keväällä kansakoulun Kotilassa päätökseen, hän vetäisi haalarit päälle ja otti pensselin käteen. Siitä se alkoi maalarin ura. Nuoren miehen ammatinvalinta oli selvä.
– Isä-Väinö oli maalari ja lähdin tietysti hänen mukaansa. Ensimmäinen työmaa oli Yli-Kotilan Martilla.
Ja Hannu jatkaa yhä, vaikka mittarissa tulee tuota pikaa täyteen seitsemänkymmentä.

Eikähän nuori poika ihan kylmiltään maalarin hommiin kansakoulun jälkeen lähtenyt. Jo kouluaikana hän oli käynyt kesäisin maalaushommissa. Yhtäjaksoista työrupeamaa on nyt kertynyt 56 vuotta. Sen verran Hannu tuohon huomauttaa, että kansalaiskoulu vei kolme kuukautta ja rippikoulua oli kaksi kahden viikon jaksoa työuran alkuvaiheessa. Ne ajat joutui olemaan töistä pois. Muutoin hän on kulkenut vähillä lomilla.

Työ jatkuu. Vaikka Hannulla on takana 56 vuoden ura maalaushommissa, tahti ei ole hidastunut.
Työ jatkuu. Vaikka Hannulla on takana 56 vuoden ura maalaushommissa, tahti ei ole hidastunut.

Hannun työnjälki näkyy Toholammilla, maakunnassa ja monissa isoissa kaupungeissa Helsinkiä myöten. Heti uran alkuvaiheissa eli vuonna 1961 oli Sykäräisen kappelin maalaus. Poikkeuksellisen korkeita kohteitakin on matkan varrella tullut eteen. Niistä yksi on Toholammin kirkko vuonna 1995.
– Kyllähän se tietysti joskus on saattanut vähän pelottaakin, mutta kaikkeen tottuu. Koskaan ei ole jäänyt mikään työ tekemättä, Hannu toteaa.

Eikä ole Hannun työuralle sattunut mitään pahempia haavereitakaan. Joskus ovat saattaneet tikkaiden puolapuut pettää tai tikkaat kaatua, jolloin on menty maata kohti kiihtyvää vauhtia.
– Mutta ei ole mennyt jäseniä tai luita koskaan poikki. Vähällä on selvitty, Hannu toteaa.

Hän teki pitkään töitä yhdessä Välikankaan Sakarin kanssa.
– Juuri hänen kanssaan kävimme tekemässä paljon töitä eteläisessä Suomessa. Sakarilla oli myös hiomakone, joten lattioiden hiontakin onnistui.
Maalausten lisäksi myös tapetoinnit ovat kuuluneet Mujusen hommiin.

Kun Hannu kertoo työstään runsaan 50 vuoden takaa, voi päätellä, että ovathan ne melkoisesti muuttuneet.
– Värisuunnitelmat oli toki isommissa kohteissa, mutta värit sitten pitikin sävyttää itse. Se tehtiin kokeilemalla. Muuta konstia ei ollut. Kun ensimmäiset sävytyskoneet tulivat, ne olivat käsikäyttöisiä. Nythän nämä hommat sitten hoituvat vaivattomasti.
Ennen kun laitettiin ikkunoita, puusepänverstaalta tuli vain pokat.
– Kyllä mekin lasitimme paljon ja kittikin piti tehdä itse. Lasilaatikot olivat raskaita liikutella, Mujunen muistaa.
Hannu sanoo, että hän ehti olla mukana hommissa varmaankin viitisentoista vuotta ennen kuin alkoi saada valmiita ikkunapaketteja.
– Ja ovathan nuo maalitkin toisenlaisia kuin ennen. Nyt on hyvä maalata ja maalit ovat nyt lähes hajuttomia, konkari huomauttaa.

Monet ovat huolestuneet siitä, että kun Hannu joskus lopettaa hommat, onko jatkajaa. Myös Toholammin Kehitysyhtiön toimitusjohtaja Kimmo Kentala toivoo, että paikkakunnalta löytyisi yrittäjä jatkamaan.
– Me huomaamme puutteen vasta sitten, kun Hannu on lopettanut, jos ei ole saatu ketään hänen tilalleen, Kentala toteaa.