Komiat laidunmaat. Ala-Kopsalan lehmät jaloittelevat ulkona useinkin vuoden aikana, mutta maisemallisesti kesäiselle laitumelle pääseminen on aivan jotain erikoista. Atso ja Elina ihastelevat mukana. ”Tilusjärjestelyt toisivat tehokkuutta viljelyyn” Runsaat kymmenen vuotta ovat Marjo ja Atso Ala-Kopsala viljelleet 8 lypsykarjatilaansa, jossa on satakunta lehmää ja saman verran nuorta karjaa. Peltoa tilalla on 150 hehtaaria.Tilaa viedään eteenpäin jo neljännessä polvessa. Toholampi on maitopitäjä. Maitoa tuotetaan runsaat 25 miljoonaa litraa vuodessa. Ala-Kopsalan tilan maitotonkan reunassa aikoinaan koreili numero 15. Se tarkoitti, että kirkonkylästä laskettuna se oli 15. tila, josta laitettiin maitoa meijeriiin ja Ala-Kopsalalle on matkaa kirkonkylästä pari kilometriä. Jos nyt pistettäisiin numero tonkan reunaan, se olisi 1. Maitomäärä tuolla kahden kilometrin matkalla ei kaikesta huolimatta ole varmastikaan vähentynyt. Tämä kuitenkin kuvastaa maataloudessa tapahtunutta muutosta. Marjo ja Atso Ala-Kopsala sanovat, että Suomessa on ennustettu 2020-luvulla olevan maitotiloja 4500, kun niitä nyt on noin 7500. Ala-Kopsala heittää yhdeksi tavoitteeksi Toholammilla tilusjärjestelyt, joilla voitaisiin suurentaa peltojen lohkokokoa. Näin työskentely isoilla koneilla olisi mieleekkämpää. Työt nopeutuisivat. Myös tilojen yhteistyö lisääntyy kaiken aikaa ja jokainen keskittyy omaan sektoriinsa. Haetaan tehokkuuta. Byrokratia on sitten aivan oma lukunsa. Se vie liian ison osan työajasta. Se on viljelijöiden yksiselitteinen näkemys. Kaikki tietävät, että aika suomalaisessa maataloudessa on jälleen kerran haasteellinen. Suomen kauppa Venäjälle on romahtanut, ja Kiina on vähentänyt tuntuvasti maitojauheostojaan. - Kyllähän synkkiä aikoja on ollut ennenkin. Ei tämä sinänsä mitään uutta ole. Mutta kun tulot vähenevät vuodessa runsaat 70 000 euroa, siihen pitää reakoida, Marjo ja Atso sanovat ja puhuvat nyt omasta tilastaan. - Investointivelkaa varmasti kertyy ja sen paikkaaminen on joskus edessä. Tietysti lainan lyhennykset on toinen asia, joita järjestelemällä mennään eteenpäin. Atso Ala-Kopsala harmittelee, että tällainen tilanne saattaa vähentää alan kiinnostavuutta ja maanarvo laskee, jos tilanne säilyy pidempään tallaisena. Civil Dialogue Group on Milk ja Ceja ovat ryhmiä, joissa pääsee näkemään millaista maailman menoa maatalouden osalta myös muualla Euroopassa. Vaikeuksia on ja niiden takana on erilaisia syitä. Atso Ala-Kopsala pääsee aitopaikalta seuraamaan maatalouteen liittyviä asioita. Hän istuu Brysselissä muun muassa silloin, kun komission edustajat kuulevat nuoria maatalousyrittäjiä. Cejan tehtävänä on valvoa nimenomaan nuorten maatilayrittäjien etua EU:n päätöksenteossa ja edistää toimia, joilla nuoria kannustetaan ryhtymään maatilayrittäjiksi. Atso Ala-Kopsala on myös MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja. Välipalalla. Äiti-Marjo ja Elina piipahtivat toimiston keittiössä välipalalla.
Toholammin _kunta
To see the actual publication please follow the link above